Olin suunnitellut kaiken niin hyvin. Maanantain ja tiistain pyhittäisin koululle. Juoksisin luentojen ja ryhmätapaamisten välillä iltaan asti ja vielä kotiin päästyäni kirjoittaisin osuuksiani esitelmiin ja tutkielmiin, joiden palautuspäivät lähenevät uhkaavasti. Palkkiona tästä tehokkuudesta saisin lähteä aikaisin keskiviikkoaamuna Budapestiin. Itse asiassa reissulla on ihan järkeväkin syy, kyseessä on nimittäin uratapahtuma, jossa on mahdollista tavata yritysedustajia ja osallistua seminaareihin. Olin kuitenkin suunnitellut aikatauluni niin, että ehtisin lomailla ja tutustua kaupunkiin muutaman päivän verran ennen tapahtuman perjantaista alkamista. Olin innoissani ja ylpeä suunnitelmastani.
Kaikki sujui suunnitelman mukaan. Maanantain ja tiistain juoksin pää kolmantena jalkana paikasta toiseen hoitaen kaikki kouluhommat alta pois. Tiistai-illan tehtäväksi jäi vain yhden pienen tutkielman kirjoittaminen. Kuinka ollakaan tutkielma ei ollutkaan ihan niin pieni kuin olin kuvitellut ja yhtäkkiä huomasin kellon olevan kolme yöllä, eikä työ ollut vielä läheskään valmis. Viideltä aamulla lähetin viimein tuotokseni eteenpäin. Tajusin kuitenkin, että puolen tunnin päästä minun pitäisi lähteä juna-asemalle, jotta ehtisin lentokentälle ajoissa. Päätin jättää nukkumisen sikseen ja katsoa hetkisen jotain "aivot narikkaan"-sarjaa koneelta. Silmäluomeni alkoivat tuntua raskailta ja lihakset väsyneiltä. Muistan ajatelleeni, että olikin hyvä ratkaisu olla käymättä nukkumaan - ties kuinka kauan olisin näin väsyneenä koisinut!
Seuraavaksi heräsinkin kolme tuntia myöhemmin pöydän äärestä tietokone edessäni. Aiemmin katsomani sarja pyöri yhä screenillä. Olin nukkunut lentoni ohi. Tiedättekö sen tunteen, kun herää aamulla ja tajuaa olevansa auttamattomasti myöhässä jostain tärkeästä tapahtumasta? Ellette jo tiedä, toivon, ettette tule koskaan tietämäänkään - ei nimittäin ihan maailman kivoin tunne.
Tällaista siis tänne. Maksoin itseni kipeäksi ostaessani uuden lentolipun, mutta pääsen onneksi lentämään vielä myöhemmin tänään. Harmitus on kuitenkin suuri, sillä Budapestissa majaileva kaverini oli suunnitellut meille ihanan päivän, joka nyt jäi kokematta. Onneksi näen kuitenkin huomenna ihanan Jonnan piiiiitkästä aikaa ja pääsen viettämään monta päivää hänen kanssaan.:)
Parempaa keskiviikkoa kaikille!
<3 Suski
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti