Buona sera! Ensimmäiset päivät Milanossa ovat olleet täynnä cappucinon makuisia aamuja, hassunhauskoja milanolaisia vuokraisäntiä, intensiivistä kielen opiskelua ja illanviettoja aperitivon merkeissä. Alkuun on mahtunut niin ihania kuin vähän stressavampiakin hetkiä. Nyt asunnon löydyttyä voi jo vähän huokaista helpoituksesta ja nauttia Milanosta. Saavuin tänne viime viikon tiistaina, ja seuraavat viisi päivää meni kämppää etsiessä, mikä osoittautui yllättävän vaikeaksi. Pääsin vasta sunnuntaina muuttamaan ja pitkästä aikaa myös koneelle viestittelemään kuulumisia täältä. Asunnon etsinnän lomassa kävin italiankurssia, ja tuntuikin, että ensimmäinen viikko meni hujauksessa.
Parasta täällä on ollut huomata miten ystävällisiä paikalliset ovat. Minulla oli Milanosta ainakin sellainen kuva, että ihmiset ovat kylmempiä kuin muualla Italiassa. Ihmiset kuitenkin hymyilevät paljon ja auttavat mielellään (vaikka eivät puhuisi englantia). Itse asiassa tuntuu, että täällä on aika helppo oppia italiaa, sillä yllättävän moni ei osaa englantia. Puhuminen ei jostain syystä tunnu olevan paikallisille ongelma ;) Juteltavaa keksitään vaikka mistä, ja vaikka he huomaisivat, että en kovin hyvin puhu italiaa, niin se ei mitenkään lopeta puhetulvaa, mistä kyllä pidän täällä.
Ennen joka-aamuisia italiantunteja käymme aina juomassa kupin cappucinoa ja syömme briochen. Näillä lähtee päivä hyvin käyntiin. Käymme siis ennen lukukauden alkua puolentoista viikon ajan italiankurssia, eli opiskelemme joka päivä n. 4-5 tuntia. Meillä on hauska ryhmä, jossa on pääasiassa ranskan- ja espanjankielisiä sekä bonuksena minä suomalaisena ja itävaltalainen kaverini. Meillä on kyllä superhauskaa kaverini kanssa katsella, kuinka rauhattomia ja piikikkäitä keskusteluja ranskalaisten ja italialaisen opettajan välille aina kehkeytyy. Ensi viikolla koulu alkaa kunnolla, ja luvassa on ainakin muoti- ja luksusyritysten johtamista, jota odotan kyllä innolla!
Ajattelin, että voisin tänne kirjoittaa helmikuun lopussa olevista muotiviikoista, ja ehkäpä Venetsian karnevaaleista. Nyt kun olen päässyt asettumaan aloilleni, pääsee kamerakin kunnolla käyttöön.
Un bacione, Jonna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti